Alueen merkittävimmät muinaismuistot liittyvät Kiukaisten kulttuuriin ja pronssikauteen.
Nakkilan ja Kiukaisten rajalta Uotinmäestä on löytynyt niin runsaasti esineistöä esihistorialliselta Kiukaisten kulttuurin ajalta (noin 2000 - 1300 eKr), että aikakauden nimikin juontaa juurensa juuri Uotinmäestä. Kiukaisten kulttuurin aikana asuneet harjoittivat pääasiassa kalastusta, mutta esimerkiksi Matomäestä löytyneet jauhinkivet osoittavat, että ainakin jonkinlaista maanviljelyä harjoitettiin jo tuolloin.
Kokemäenjoki laski tuolloin mereen nykyisen Lammaistenlahden kohdalla. Uotinmäen moreeniharjanne muodosti lahdesta lounaaseen työntyvän niemen, jonka etelärinne tarjosi suojaisan asuinpaikan jokisuun kala-apajia ja rannikon riistamaiden välittömästä läheisyydestä. Matomäenkulma sijaitsi laajan merenlahden alueella ja suurin osa kulmakunnasta oli merenpinnan alapuolella. Alueella sijaitsi kuitenkin saari (ns. Kuusiston asuinpaikka), jolta on löytynyt merkkejä asutuksesta.
Kiukaisten kulttuuria seuranneella pronssikaudella (1300 eKr - 300 jKr) alettiin rakentaa suuria röykkiöhautoja, joita jälkipolvet ovat alkaneet kutsua erilaisten uskomusten takia hiidenkiukaiksi (alla olevassa kuvassa näkyy Kaunismäellä, Harjavallassa, sijaitseva komea hiidenkiuas). Niitä on runsaasti Matomäessä ja lähialueilla. Hiidenkiukaita voi ihailla esimerkiksi Kaunismäessä (Harjavalta), jossa Matomäestä Jutille johtavan tien varrella näkyy useita kookkaita hautaröykkiöitä. Tänä kesänä Jutin alueelle (e.m. tien päätöskohdassa sijaitsevalle korkealle mäelle) on metsätöiden seurauksena tullut näkyviin komea hiidenkiuas. Paneliassa (Kiukainen) sijaitsevan kuninkaanhaudan sijainti on sellainen ja koko sitä luokkaa, että huonollakaan havaintokyvyllä varustettu ei voi olla huomaamatta hautaröykkiötä. Panelin ohi menevä tie kiertää hiidenkiukaan ohitse reunaa viistäen.
Aina pronssikaudelle saakka ihmiset elivät vaeltaen paikasta toiseen saaliseläinten tai kalansaaliiden perässä. Yksi Suomen vanhimmista pysyvistä asuinpaikoista löytyy Nakkilan pohjoisosissa sijaitsevasta Kivialhosta, josta on löytynyt suuren hallitalon, pajan ja varastorakennuksen jäänteet. Talon pienoismalli on nähtävissä Satakunnan museossa, Porissa.